tiistai 22. heinäkuuta 2014

Koti

Viimeks kerroin lähteväni Röyhiöön autooni laitattaan ja katsastuttaan. Tarkotus oli se auto pistää keskiviikkona kuntoon ja torstaina aamupäivästä katsastukseen ja palailla kämpälle. No, autoo ei saatu kuntoon, eikä siitä syystä katsastukseenkaan + vapaata kun sattu sopivasti pari päivää oleen, vietin Röyhiössä toisenkin yön. Oli jotenkin niin mukavaa olla kotona, että aattelin jo, että mitäs mä suotta mihkää Raumalle muutan ja kouluun meen, muutan takasin Röyhiöön ja jatkan vaikka Xmealissa töitä. Tai sitten en, hahh!
Nyt Röyhiöön: 


Mun murmelini chillaili vähän mun kans 

Oli ihanan aurinkoinen päivä, ja kävin kamerani kanssa vähän kukkapenkkejä ihastelemassa.


Mun kamera on vähän ajan jalkoihin jääny, eikä tosiaan mikään ammattilaisvehje, joten pienen liikkuvan kohteen kuvaaminen osottu melkosen haastavaks. Onnistuin kuitenkin ihan hyvin!


 Pienet nokoset kesken työpäivän


 Vähän lisää kukkia, ja ah niin makoisat amppelimansikat.

Pelkäks syömiseks ja makaamiseks meinas mennä, kun Nooran kanssa kahestaan hengailtiin muitten ollessa töissä. Päätettiin sitten viedä Tyyne oikein pitkälle lenkille


Vielä jaksaa vanhakin! Vähän kyllä oli kieli poskella kun takas kotio päästiin...


Villen päästyä töistä pistettiin pienet grillailut pystyyn 


 Tunnelmia juuri valmiiks saadusta pihan möksästä. Kyllähän tuolla iltaa istuu!


Perus pelailut ja Pertsa


Mitä parhaat kelit jatku taas torstaina, ja vietinkin suurimman osan päivästä pihalla -kameran kanssa tietysti. Pestiin äiten kans mattoja ja tehtiin vähän muita pihahommia, mihin liittyen mun pitääkin pieni avautuminen nyt suorittaa: menin paljain jaloin kevyissä kesähepenissä kohti kasvihuonetta ämpäriä hakeen, kun sain hirveimmän slaagin herran aikoihin. Kasvihuoneen reunalla alle metrin päässä mun jaloista luikerteli kyykäärme. En kyllä tosiaan käärmeitä pelkää, ne on mun mielestä ihan kivoja otuksia, mutta tossa tilanteessa kyllä säikähdin niin paljon, että jälkeenpäin kun miettii, niin oikein ihmetyttää mun sekoomiseni. Hyvä että ees henkee sain kun yritin hyppimisen ja huutamisen lomasta saada sanotuks kummastuneelle äitelle syyn vauhkoomiselleni. Hyi hyi hyi hyi.

Sitten takas vähän mukavampiin aiheisiin. 


Oon sanonut sen aiemmin jo, mutta sanon taas: grilliruokaan ei vaan voi kyllästyä. Eikä kyllä kalaankaan, nam!


Illalla auringonottoo Pertin ja Mummo -sarjakuvakirjan parissa. Tän mun auringonoton ajankohta oli tosiaan jostain klo 17:30 eteenpäin, mutta silti arska porotti ihan täydeltä terältä. On tää kesä vaan ihana ♥

Perjantaina ennen keskustaa, kavereita ja työpäivää käytiin Villen kanssa kuvausreissulla sen ylppärikuvat nappaamassa. Tähän loppuun piti ne kuvat lisäillä, mutta tää on nyt jo niin kuvilla kyllästetty postaus, että säästän ne ens kertaan (Ihan superhyviä kuvia muuten tulikin!). Nyt vähän evästä väsäileen ja illaks töihin, palataan pian!

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

DIY laceshorts & REDhead

Heippa! Viimeks kauhistelin taas tota ikuisuuden hiustenvärjäystaukoo ja hyhhyhyi-juurikasvuani, ja päätin sitten uudet värit käydä ostamassa sen kunniaks. 



Hehe noi pöllöt 8)
En oo tainnu ennen tätä Lorealin Feria-väriä kokeilla. Mutta hyvin toimi! Tää 66.6 sävy oli aika nappivalinta, vaikka pohdin vähän tän ja tummemman punasen välillä. Meinasin myös päätyä sellaseen ratkasuun että ostan kumpaakin yhen ja sekotan värit. Onneks en kuitenkaan niin tehnyt, koska nyt en vois olla tyytyväisempi värjäystulokseen! Lisäks, joko oon oppinu levittään väriä säästeliäästi, tai sitten toi oli erityisen hyvin levittyvää ja riittosaa. Erittäin iso plussa siitä, kukkaro kiittää kun ei tarvi kolmee purkkia ostaa. 
Nyt vähän ennen-jälkeen -kuvia hiuksista


Hymykin löyty kun on uus väri!


Ero on paljon huomattavampi livenä. Noissa kuvissa toi ennen värjäystä-pehko näyttää jopa ihan hyvältä, vaikka todellisuudessa se oli haalistunut, epätasanen juurikasvun valtaama harakanpesä. Ja niinkun sanottu, värinaamiot on pelastanu mun elämän. En haluu ees ajatella, miltä noi hiukset näyttäis kahen kuukauden värjäystauon jälkeen, jos en aina loppupuolella ahkerasti kuluttais värinaamioo...
 Mutta voi sitä kiillon, pehmeyden ja silkkisyyden määrää, mikä mun päässäni vallitsee nyt! Tää väri värjäs myös mun juurikasvun tosi hyvin samanväriseks kun mitä muu pää on, mikä on erittäin mukava asia, kaikki hiusvärit ei tätä aina tee. 
Noissa yllä olevissa jälkeen -kuvissa vilahti mun yhen päivän tuotokseni, kultanen ketjukaulakoru. Tai en tiiä kehtaanko siitä krediittejä itelleni ottaa, kun sen "tekemisessä" meni varmaan minuutti.


Siinä vielä vähän lähempää kuvaa. Kovin on mutkalla, mutta kestäkäämme sen. Tein tän tosiaan Dresslilyn paketissa saapuneesta vyöstä. Kyseessä oli tämä vyö, jossa oli ilmeisti säätövaraks tarkotettua ketjua takana roikkumassa. Äärettömän typerältähän se näytti, joten irrotin ketjun vääntämällä lenkkejä saksien avulla auki, yhdistin päät ja heitin koko komeuden kaulaan. Ihan kelpo hely siitä tuli. 
Tällaseen kevyeeseen diy-meininkiin kun päästiin, niin jatketaan sillä linjalla. 

 Sunnuntai-maanantai -yönä sain inspiksen tehä suunnittelemani pitsishortsit loppuun. Olin pari päivää aiemmin vaan leikelly pitsikaistaletta, ja nyt oli kunnon aivotyöskentelyn ja ompelun vuoro. Ostin reilu viikko sitten Kontista tuunausosastolta kokonaiset 40snt maksaneen kaistaleen pitsiä. Leikkasin alareunasta laineilevan, ja korkeudesta sopivan, käänsin yläreunan, ompelin kankaan shortisen muotoon ja pujotin alareunasta leikkaamani soiron yläreunan käännöksen sisälle kiristysnauhaks. Tältä näytti lopputulos:


Ihan kivat pöksyt sain aikaan omasta mielestäni, vaikka usko jälleen kerran horju aika vahvasti aika ajoin kesken ompelun... Lievän läpinäkyvyyden takia näitä ei tällasena voi käyttää, ja laitoinkin alle valkoset trikooshortsit



Ainakin mun silmään ihan kivalta näyttävät.
Tästä taas sujuva aasinsilta seuraavaan asiaan, noihin koruihin!

 Kyseessä on siis Dresslilyn korut -tai no, osa niistä. 


Ylläolevissa kuvissakin näkyvä käsikoru 3,93e, hopeinen ankkurikaulakoru, myöskin komeilemassa ylläolevassa outfitissa, 2,53e, kultainen ankkurikaulakoru 4,65e ja rusetti 1,86e
Isoa ankkurikaulakorua oon kuolannut aiemmin useesti Bijou Brigitessä, ja siitä ihastuksissani joskus tänne blogiinkin jaoin kuvan. Jotain kahenkympin hujakoilla oli sen hinta, ja mä en mieluusti sen vertaa yhestä korusta maksa, joten kauppaan jäi. Nyt löyty näyttäviä ankkurikaulakoruja kaksin kappalein, ja yhteensä vähän reilut 7e niistä köyhdyin. Onneks oon malttanu jättää aiemmin ostamatta!


Rusetti-helmi-korvikset 1,34e


Ruususormus 2,03e


Massiivinen blingbling-napakoru 2,43e

Noi hinnat on vaan käsittämättömän halpoja, silti laatu ei tunnu yhtään sen heikommalta ainakaan tällä korupuolella, kun mitä perus Glitterillä tai vaatekaupoilla on tarjottavana. Periaatteessa siis suosittelen erittäin lämpimästi, mutta toisaalta taas, Aino tilas kaverinsa kanssa muistaakseni samana päivänä tuolta sivulta kaikkee, eikä pakettia vieläkään näy eikä kuulu, ja jotain viestiä oli tullut, että joku tuote oli loppunut ja sen tilalle pitäs uus valita jne. Onnesta itellä tuli kuitenkin ihan ongelmitta paketti perille.

Mun kekseliäisyys valitettavasti tyssäs tähän, enkä enää kykene ideoimaan luontevaa siirtymistapaa seuraavaan aiheeseen. Joka tapauksessa, oon tässä vähän alkanu valmistautuun jo muuttoon pakkailemalla tavaroita kasaan ja heittämällä kaikkee turhaa (jota muuten on paljon! Neljässä vuodessa ehtii hyvin hamstraan...) roskiin. Oon myös ottanut projektiks tässä viime päivinä pakastimen tyhjäämisen, ja ruokavalioon on vahvasti kuulunut pakastevihannekset, mämmi ja pinaatti. Perus pinaattikeitot oon tietysti pinaatista keitellyt, mutta maanantaina kokeilin ensimmäistä kertaa ikinä tehä pinaattilättyjä, ja onneks vielä reilu pussillinen löytyy pinaattia pakkasesta, näitä on ehdottomasti tehtävä uudestaan!


Tein nää jauhojen sijasta psylliumkuituun, mutta hyvin onnistu kuitenkin kääntäminen, kun maltto vaan oottaa toisen puolen kunnollista paistumista ennen kääntöoperaatioo. Lisäks tein puolukkahilloo ja raejuustomunavoita. En oo jälkimmäisestä ite ees kuullu aiemmin, mutta pinaattipussin kyljessä kehotettiin syömään lättyjä sen kanssa, joten ajattelin kokeilla. Tähän mun versioon ei tosin tullut voita ollenkaan, mutta hämäävän paljon tää muistutti maultaan oikeeta munavoita. Toimii leivänkin päällä, ja varmasti karjalanpiirakoiden!

Ruokatunnelmiin lopetellaan tältä erää, ja mä alan lähteen ajeleen Röyhiöön autoo laitattaan ja uudestaan katsastuttaan, ei ollu viimeks kelvannu mun Hyundaini niille :D Heipat!

You might also like

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...