maanantai 27. kesäkuuta 2016

But if you close your eyes, does it almost feel like nothing changed at all?

Helloou! Nyt on juhannukset juhlittu ja jälleen uus viikko startattu. Juhannus oli ihan super, ja siitä onkin tulos ens kerralla juttua ja kuvaa roppakaupalla!

Ennen sitä palaillaan vielä ajassa taaksepäin kattoon mitä muuta huisia viime aikoina on tapahtunu. Työt ja spesiaalit tekemiset on pitäny huolen, ettei todellakaan oo ehtiny tänäkään kesänä tekemisenpuutetta olla. Kaisa niiin tykkää tästä! 


Reilu kaks viikkoo takaperin meillä oli työpaikan virkistysilta, johon osallistu henkilökuntaa niin katolta, keittiöstä kun salinkin puolelta. Alotettiin pelaamalla pari tuntia pesistä, minkä jälkeen siirryttiin saunoon Poroholmaan meille varattuun kokoussaunaan. Se oli iha pirun hieno ja hienolla näkymällä varustettu paikka. Nälän yllättäessä tilattiin vähän pitsaa, ja tais siinä talviturkkikin lähtee yheltä jos toiselta saunojalta!


Jatkoille lähettiin Kallioon, missä aika isoks yllätykseks saatiin tilailla työpaikan piikkiin juomat. Monet saunajuomat kun oli jo alla, oli aika humala taattu.... Ilta jatku viimesillä (miten sattukaan taas että toinen niistä olin mä) aamuviiteen, ja sen aikana olin ainakin seuraavat asiat oppinu: Jallupirtelö on ihan pirun hyvää, vaikka Jaloviina mun mielestä kamalaa kuraa onkin, ja Campari tuoremehulla on kitkerää ja pahaa, vaikka Hectorin Kesäyö-biisin nainen sitä juokin. 


Seuraavana aamupäivänä olo ei rehellisesti sanottuna mikään paras ollu, mutta se ei menoo hidastanut, kun lähettiin Hennan, Terkun ja Ellan kanssa Puuvillaan. Olipa muuten melkosen mukava jälleennäkeminen, kun edellisestä kerrasta oli melkein kuukausi ehtiny vierähtää! 


Miten onnelliseks iso lasi kylmää Pepsi maxia ja Panchon juustohamppariateria voikaan krapulaisen ihmisen tehä?? ♥
Lähtiessä mukaan tarttu vielä jädet. Muutakin mukavaa löyty, mm teejuttuja, parit kesäset vaatteet ja uudelle puhelimelle uus ihana pinkki käsivarsikotelo. 


 Ja huiput päivät jatku! Seuraavana päivänä Aino saapu moikkaan mua Raumalle. Sen kanssa käytiin kiertämässä parit kirppikset, syömässä Passionissa, nopeella vaatekauppakierroksella ja vielä mun työpaikalla limppareilla. Oon mä kans, ku viikossa on aina kaks vapaapäivää, ja niitäkää en malta viettää kokonaan poissa katolta :D


Viime viikolla näytin jälleen kerran itteeni Ikaalisten suunnalla. Trivial-matsit oli käynnissä kahtena iltana, ja jälleen kerran lähettiin äiten kanssa Tampereelle ostoksille, kirppiksille ja syömään. Taannoin kissakahvilassa kun käytiin, bongattiin matkan varrelta Cafe Gopal- kasvisravintola, joka oli tällä kertaa sitten testattava. Otettiin lounaat, jotka sai ite koota, ja joitten hinta määräyty painon mukaan. Ja olikin muuten ihan törkeen hyvää, niin monipuolista ja maistuvaa, suosittelen! 


Tamperelookia, on muuten Porinreissulta alesta ostetut neule (Bikbok 15e) ja hame (H&M 7e) päässy heti käyttöön! 


Takasin Ikaalisiin kun päästiin, lähettiin toteuttaan yks jo viime talvena suunniteltu juttu, juostiin Villen kans cooper! Oma tulos tosiaan oli se 2500, mikä on ihan hyvä, ainakin kun elämäni ekaa kertaa cooperia kokeilin. Täysin tyytyväinen en kyllä oo tulokseen, kun juoksemisen jälkeen virtaa olis riittäny vaikka mihin. Mutta vaikee arvioida sitä nopeutta ensikertalaisena ja nelinkertasiin matkoihin tottuneena. Tää täytyy ottaa viel uusiks joskus!  


 Kesänen Röyhiö-fiilistelyä jälleen ♥ 

Ja niin, oon huomannu Miinassa melkeen siitä asti kun se on meille tullu, aika ison yhdennäkösyyden Crash Bandicoot -pelin Ripper Roon kanssa. Voiko muka väittää vastaan? 


Ja täsmää kyllä toi luonnekin......

Tällä Ikaalistenreissulla tuli myös grillailtua, kokeiltua Villen tuliterää sähkörumpusettiä, otettuu aurinkoo ja nähtyä Johannaa ja Sonjaa, ei siis paljoo enempää vois taas toivoo! 

Nyt irtaudun koneen äärestä, kuullaan seuraavan kerran juhannusmerkeissä, morjeees! 

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Hetki ku monumentti, pysähdy ja ihaile. Mun laiset irvailijatkaa ei tällasesta pilaile

Viikko sitten tapahtu jotain niin huisia että pieni mieleni on vieläkin siitä ilahtunut. Ostin uuden puhelimen!!! 


Nyt se on mun, Huawei Honor 7 Premium Gold ♥
Uus puhelin oli suunnitteilla kesän lopulle, mutta yks ilta satuin katteleen puhelimii netistä ja vertaileen hintoja. Yks varteenotettavimmista puhelimista oli Honor 7, kun oon kuullut ja lukenut siitä/ ylipäätään Huawein puhelimista niin hyvää palautetta. Mun silmiin sattu sillon tarjous tosta Honor 7:n Premium-mallista, DNA-kauppa myi sitä tarjouksena muutaman kympin halvemmalla kun muut. Asiaa jonkun aikaa pohdiskeltuani pistin sen varaukseen ja polkasin seuraavana aamuna sen hakeen. 


Normisti tän luurin hinta on ~400e, parin euron heitolla paikasta riippuen. No, DNA-kaupassa tää oli tosiaan tarjouksessa, ja jätin vanhan luurini sinne, mistä sain hyvitystä. Lisähyvitystä sain, kun vaihoin liittymäni DNA:lle. Liittymän vaihto mulla olikin ollu jo pitkään mielessä, ja niiltä löyty just passeli ja hyvän hintanen mun tarpeisiin. Ostin samalla myös suojalasin puhelimeen, josta siitäkin sain 15e alennusta. Kaiken tän riemukkaan hinnan tippumisen jälkeen maksettavaa suojalaseineen kaikkineen jäi 299e. Ei yhtää paskemmat kaupat. 


Oon niiiin rakastunu tähän. Kaikki, oikeesti kaikki on tässä paremmin kun edellisessä luurissa, joka hätäostos silloin olikin kun edellinen lähti parempiin käsiin Panamassa.
Full HD näyttö, 3 gigaa keskus- ja 32 sisästä muistia, ihan hullun hyvä kamera (20 megapikseliä takana ja 8 eessä). Ja tolla hinnalla! Luin artikkelin missä oltiin verrattu Honor 7:aa ja Samsungin Galaxy Edge +:aa, ja Samsung oli yli kaks kertaa kalliimpi kun Huawei, mutta ei ollu juuri millään tapaa parempi (ainut oli, ettei Huaweissa oo langatonta NFC-ominaisuutta, mikä ei mun elämääni kauheen merkittävästi vaikuta kun en ees tie mikä se on.. :D). Lisää syitä olla äärettömän tyytyväinen ostokseeni.
Niin ja tosiaan se muistin määrä on mukavoittanu mun elämääni niin paljon. Nyt on vihdoin puhelimessa tarpeeks tilaa, että pystyy säännöllisesti päivittään sovelluksia, ottaan videoita, lataan Spotifyn, Twitterin ja Sports trackerin, mille ei ainoollekaan ollu tilaa edellisessä. Tuli kummasti lisäintoo juoksuharrastukseen, kun ekaa kertaa sain tietää minkä mittasia lenkkejä teen. Oon viime aikoina juossu tietämättäni 10km mittasia lenkkejä, ja nyt pystyy pitään kirjaa juoksunopeudesta ja yleisestä kehityksestä. Ja kuunteleen Spotifysta musiikkia aiemman radion/Youtuben sijaan! AH ♥

Jooh, kyllä se niin vaan on, et se joka väitti ettei raha tee onnelliseks, ei oo koskaan ostanu uutta puhelinta. 
.
Varastossa olis taas kuvia edelliseltä Röyhiöreissulta, joten tässä niitä, olkaa hyvät: 


Äiten kans leipastiin nokkossämpylöitä ja ruis-vehnäpohjasta pitsaa avokadolla, fetalla, sipulilla ja aurinkokuivatulla ja tuoreella tomaatilla. Siis nää molemmat ♥__♥ erityisesti toi pitsa seuraavana päivänä jääkaapista suoraa, järki oli vähällä lähtee! 

Taas saatiin nauttii niin kauniista kesäpäivistä, että kamera pääs taas ahkeraan käyttöön.


Perttimurunen uneksimassa 


Laatuaikaa Villen ja äiteen kanssa 


Tyttöjä kävin morottamassa ennenkun suuntasin takasin Satakuntaan. Ihania tyttöjä, ihania bataattiranuja ja ihanaa jäätelöö ♥


Sinne. Ja sieltä takas Ikaalisiin taas huomenna. Sitä silmällä pitäen tavaroita pakkaamaan nyt, morjes! 

tiistai 14. kesäkuuta 2016

DIY x 3

Viime aikoina oon taas innostunu vaatteiden ja asusteiden tuunaamisesta. Sitten kun siitä innostuu, niin siitä innostuu niin, että kattoo Youtubesta kaikki maholliset tuunausniksit ja vinkit, vaikka tietää ettei suurinta osaa tuu koskaan toteuttaan, saati ees muista enää seuraavana päivänä... Mut tässä olis kolme tein itse ja säästin-esimerkkiä Kaisan tapaan :D


Ostin meiän Vantaanreissulta tasan yhen vaatteen, H&M:n 5e:n topin. Oli se rahattoman elämä kurjaa :D



Siihen oli tarkotus nauhaviritelmät tehä, ja sitä varten kävin ostamassa kangaskaupasta pätkän tollasta vähän ton topin olkaimia ohuempaa kuminauhaa. Noin euron tästä pulitin. 



Leikkailin sopivan pituset palat siitä ja ompelin käsin paikoilleen, ja lopputulokseen oon tosi tyytyväinen! 



Tykkään, kun toi on nyt yksinkertanen perustoppi pienellä jujulla, ja helppo yhistää muihin vaatteisiin mustan värin takia. Ja huomattavasti säädyllisempi kun ne kamalat naruviritelmätopit/-mekot, joita on joka kauppa pullollaan :D 


Seuraavaa juttua olinkin jo vähän pidempään miettiny. Oon viime kesästä asti ettimällä ettiny unisiepparikaulakorua, mutta kaikki, mitä oon löytäny, on ollu jollain tapaa huonoja. Joko liian isoja, liian pieniä, väärän värisiä tai muuten vaan rumia. Aattelin et helpoimmalla pääsee sitten kun tekee alusta loppuun ite. Ja tässä on kaikki muuten kierrätysmatskua! Kehikkona toimi vanha korvis, sulkina kahet vanhat sulkakorvikset, ketjuna käyttämättömäks jääny vanhan kaulakorun ketju, ja narun sain Teresialta. Toi kuvassa näkyvä helmi ei sitten lopulliseen tuotokseen päätynykään, kun oli kokonsa takia vähän kömpelön näkönen. Sen sijaan keskelle korua kiinnitin yhen vanhan korviksen pallon.


Tältä näytti lopputulos! Tohon narun sitomiseen etin ohjeen Youtubesta, ja se olikin helpompi homma kun ens alkuun ajattelin!


Tykkään tosta värimaailmasta niin paljon! Ja muutenkin, oon tähän kyllä tosi tyytyväinen. Erityisesti, kun hintaa tälle jäi pyöreet 0e.


Vimppaan sain inspiksen meiän Tallinnanmatkalla. Löysin sieltä ihan älyttömän ihanat mustat pitsiset rintsikat pitsikaistaleella varustettuna, mutta mun kokoo ei ollu. Ja toisaalta hintakin oli niitten pienen erikoisuuden takia lähempänä kolmeekymppiä, vaikka kyseessä oli ihan perus vaatekauppa. Päätin tehä moiset ite, ja ostin sitä varten ~13e:n liivit New Yorkerista ja pitsinpätkän -huimalla n. euron summalla taas- kangaskaupasta. Ompelun hoidin jälleen käsin.


Tältä näytti lopputulos!


Siis nää ♥♥♥ 
Tykkään niin, kun nää on vähän tällaset spesiaalimmat nyt, eikä tosiaan ollu iso vaiva tota pitsiä ommella. Miten mä en oo aiemmin keksiny tätäkää!

You might also like

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...